Vie mennessäis ja välitä tullessais..

Agentti, manageri, tuottaja, kuraattori – tehtävänimet vaihtelevat, mutta kyse on kaikissa välitystoiminnasta. Luovan alan tekijän ja asiakkaan tiet kohtaavat, kun välittäjä heittää sopivassa kohtaa verkot veteen ja lisää vettä myllyyn.

Osallistuin ensimmäiseen luovan alan agenttien ja managerien valmennukseen Suomessa vuosina 2009-11 .

Oma intohimoni on esitellä lahjakkaiden, Pohjois-Suomessa työskentelevien taiteilijoiden ja muotoilijoiden tuotantoa kansainvälisesti.

Kurosawan unet

Akira Kurosawan elokuvassa Unet (1990) on japanilaiseen maalaisidylliin sijoittuvia kohtauksia, joissa kuvataan kylän asukkaiden tarinoita, osin mystisiäkin legendoja. Hyvin samanlaisessa kurosawalaisessa ympäristössä on Spirit of North -työryhmämme työskennellyt jo kaksi viikkoa.

Paikkakuntaan sekä sen historiaan, traditioihin ja legendoihin perehtyminen alkoi heti saavuttuamme lokakuun puolivälissä. Yhteisillä retkillä naapurikyliin sekä ’Punaisen salaman’ eli sähköpolkupyörän selässä matkaa tehneen tiedustelijan  toimesta alueen identiteetti alkoi mukavasti hahmottua. Korkeita metsäisiä vuoria, maalauksellisia kyliä ja satoja vuosia vanhoja temppeleitä ja pyhäkköjä eri jumaluuksia esittävine patsaineen, niitä lähialueelta löytyy runsaasti.

Vetreät soban leikkajat tauolla.
Vetreät soban leikkajat tauolla.

Ystävälliset kyläläiset kutsuivat mukaan elonkorjuutalkoisiin ja paikkakunnan oma historioitsija Kanke Hiroaki vei meidät päivän mittaiselle kierrokselle tutustumaan muinoin eläneiden ihmisten pyhiin paikkoihin ja lukemattomiin tarinoihin.

Kanke-san ja Onnellisen pariskunnan jumalpatsas (The Deity of the Pair).
Kanke-san ja Onnellisen pariskunnan jumalpatsas (The Deity of the Pair).

Taiteilijoiden työtilaksi oli järjestetty kylän yhteisötalo. Materiaaleja puolestaan antoivat käyttöön paikkakunnan puutavarayhtiö, sahaomistaja sekä puun työstämisestä kovasti kiinnostunut majatalon isäntä.

Spirit of North -projektin vetäjä, kuvataiteilija Yoshiko Maruyama oivalsi vuonna 2010, että pohjoisilla syrjäseuduilla on oma, tärkeä kulttuurinen perintönsä, joka on pitänyt pintansa ja säilynyt vahvasta etelän keskushallinnon painostuksesta huolimatta niin Japanissa, Suomessa, Norjassa kuin Skotlannissakin. Valokuvaaja Naoko Chiba on puolestaan perehtynyt ainujen  sekä Honsun pohjoisosan, Tohokun, alkuperäiskansan eli emishien kulttuuriin sekä heidän pyhiin paikkoihinsa.

Helena Junttila on saanut vastailla Mishimassa lukuisiin kysymyksiin, jotka liittyvät hänen karhuaiheisiin teoksiinsa. Paikkakuntalaisille karhu, kuma, on tärkeä riistaeläin. Antti Ylönen ryhtyi työstämään Mishiman alueen tunnuspuuta, kiriä. Kirin suomenkielinen nimitys on keisaripuu (Paulownia tomentosa). Pehmyttä ja kevyttä kuuluu kiri olevan.

Pohjoisen agentti on tänä aikana hahmotellut tulevia projekteja, kontaktoinut yhteistyökumppaneita ja rientänyt ’Punaisella salamalla’ tutkimassa lähialueen vuoristokyliä dokumentoidakseen merkkejä muinaisuudesta sekä tehnyt arviota tämän hetken karhumäärästä paikkakunnalla ;D

Japanilaiset tuntuvat olevan kovin innostuneita ’talk event’ -keskustelutilaisuuksista. Suomalaisten luontosuhteesta, vanhasta metsäuskosta sekä saamelaisten kulttuurista pidämme täällä harvase ilta alustuksia, ja vastailemme mitä moninaisempiin kysymyksiin. Ennen matkaa luetut Risto Pulkkisen, Outi Auttin ja Veli-Pekka Lehtolan tutkimukset käyvät hyvästä pohjamateriaalista!

Metsästykseen liittyvä seminaari Mishimassa, Fukushiman länsiosassa
Metsästykseen liittyvä seminaari Mishimassa, Fukushiman länsiosassa

Vaikuttaa siltä, että Fukushiman katastrofi on muuttanut  keskusteluilmapiiriä Japanissa. Jos aiemmilla Japanin vierailuilla riitti puhetta uusimmista teknologian edistysaskelista ja ’härpäkkeistä’, niin nyt aiheet tuntuvat keskittyvän energiakysymyksiin, ekoruokaan,  asukkaiden omaan elinympäristöön liittyvään päätöksentekoon sekä alkuperäiskansojen kulttuuriin. Kurosawan elokuvan radioaktiivisen säteilyn kauhuja kuvaavat unet muistaen sopii toivoa, että todellakin syntyisi uudenlaista ajattelua teknologiaan vahvasti nojaavassa Japanissa!

Cucci, Armani ja me

Tokion metropolissa riittää ihmettelemistä. Kukin kaupunginosa koettaa kilpailla näyttävyydessä ja valomainosten lukseissa. Yksi tyylikkäimmistä alueista on huippumuodin keskus Ginza. Spirit of North -näyttelyn yhteydessä selvisi, että Ginza on myös tärkeä taidegallerioiden keskittymä Tokiossa.

Ginza taidegallerioiden alue Tokiossa
Ginza taidegallerioiden alue Tokiossa

Pohjois-suomalaiset kuvataiteilijat Helena Junttila Sodankylästä ja Antti Ylönen Iistä esittelivät tuotantoaan yhdessä japanilaisten Yoshiko Maruyaman ja Naoko Chiban kanssa viikon verran lokakuun alussa Ginzan Steps Galleriassa. Samasta korttelista gallerian kanssa löytyvät myös Cuccin, Diorin ja Armanin liikkeet.

Galleriakierros tällä alueella käy myös hyvin kuntoilusta: näyttelyyn päästäkseen modernin mutta hissittömän kerrostalon portaita saattaa joutua kiipeämään korkealle, kuten tässä Steps Gallerian tapauksessa 5. kerrokseen.

Antti Ylönen, Helena Junttila, Yoshiko Maruyama ja Chiba Naoko.
Antti Ylönen, Helena Junttila, Yoshiko Maruyama ja Chiba Naoko.

Vierailijoita näyttelyssä riitti viikon aikana tasaiseen tahtiin, ja erityisen kiinnostavaa yleisölle oli näyttelyjakson päätteeksi pidetty keskustelutilaisuus. Lauantai-iltapäivänä saatiin tupa niin sanotusti täyteen, ja Spirit of North -projektin  ja suomalaisten luontosuhteesta kertovan esittelyn jälkeen keskustelu oli vilkasta. Ainujen, suomalaisten ja saamelaisten luontoon liittyviä yhteisiä piirteitä pohdittiin, samoin miten työskentely Japanissa näkyy suomalaistaiteilijan teoksissa.

Ginzan galleriassa keskusteltiin Suomen luonnosta ja taiteesta.
Ginzan galleriassa keskusteltiin Suomen luonnosta ja taiteesta.

Japanissa asiat tuntuvat luistavan mikäli olet onnistunut solmimaan ystävyyssuhteen johonkin aktiiviseen toimijaan. Kuvataiteen alalla pitkä tuttavuus Hiroko ja Tatsuhiko Muratan kanssa on taannut monia merkittäviä kontakteja. Näyttelyavajaisissa etenkin Hiroko on hoitanut esittelyt taidemuseoiden johtajien suuntaan ihaltavan tehokkaasti. Kuka esittelee sinut ja kenelle, sillä näyttää olevan isompi merkitys Japanissa kuin äkkiseltään arvaisi.

Studio Youkobon Muratat ja pohjoisen agentti Steps gallerian näyttelyssä
Studio Youkobon Muratat ja pohjoisen agentti Steps gallerian näyttelyssä

Pohjois-Suomi esillä Japanissa

SPIRIT OF NORTH on yhteisö- ja ympäristötaiteen keinoin toteutettava kansainvälinen projekti Japanin Fukushimassa. Lokakuussa työryhmä Pohjois-Suomesta singahtaa Tokion Ginzan kautta Mishiman pikkukylään, ja sieltä edelleen tsunamin tuhoalueelle Fukushimaan. Tästä tulee mielenkiintoinen syksy!

Työryhmä lähdössä pian Japaniin.
Työryhmä lähdössä pian Japaniin.

Spirit of Northin idea syntyi kuvataiteilija Yoshiko Maruyaman vieraillessa vuonna 2010 Iin KulttuuriKauppilassa ja Lapissa. Maruyaman aloitteesta käynnistyi Japanissa hanke, jossa taiteen keinoin vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja korostetaan omaa paikallista, luontoympäristöön liittyvää kulttuuria.

Japanissa on hiljattain herännyt kiinnostus maan vanhoja, jo lähes hävinneitä kulttuureja kohtaan, joita edustavat mm. ainut Hokkaidolla ja emishit Honsun pohjoisosassa Fukushiman prefektuurissa. Yhteisessä projektissa vuonna 2015 peilataan japanilaisten alkuperäiskansojen sekä suomalaisten ja saamelaisten luontosuhdetta.  Erityisesti suomalaisten suhde metsään kiinnostaa japanilaisia, ja se miten tämä on rikastuttanut kulttuuria, kieltä, tarinoita ja perinnettä Pohjois-Suomessa.

Työryhmä, johon kuuluvat Helena Junttila, Antti Ylönen ja Kaisa Kerätär matkustaa 6 viikoksi Japaniin lokakuun alussa. Residenssityöskentelyn lisäksi ohjelmassa on useita keskustelutilaisuuksia, työpajoja sekä näyttelyt Fukushimassa ja Tokion Ginzassa sijaitsevassa taidegalleriassa yhdessä japanilaisten Yoshiko Maruyaman ja Naoko Chiban kanssa. Monipuolinen tiimi  yhdistettynä molempien, niin japanilaisten kuin suomalaistenkin tehokkuuteen, lupaa hyvää.

Ja Tokion näyttelyn (5.-11.10.2015) teema on muotoiltu viehättävästi: ’Exploring invisible things with the Finns – The Tree People’!

Spirit of North_Tokyo invitation_1

’Ii desu ne!’ Ii on kansainvälinen kylä

Iin pienestä kylästä on hyvät verkostot maailmalle. Luovaa yhteistyötä tehdään erityisesti Japaniin. Johtuneeko tämä nimestä Ii, joka japanin kielellä merkitsee hyvä.  ’Ii desu ne!’ ’Hyvä, eikö olekin!’

Kymmenen vuotta sitten perustettu Taidekeskus KulttuuriKauppila ja sen visuaalisen alan taiteilijaresidenssiohjelma ovat toimineet tehokkaasti, ja Iistä on syntynyt aktiivinen kansainvälinen verkosto jo noin 30 maahan. Joukossa on maalareita, kuvanveistäjiä, valokuvaajia, äänitaiteilijoita, teatterin tekijöitä ja muita taide- ja luovan alan toimijoita.

Ja uusia kontakteja syntyy koko ajan: heinäkuussa Iihin tutustui Kochin taidemuseon johtaja Naoyoshi Fujita. Japanin eteläosassa sijaitsevalla Kochin taidemuseolla on residenssi-ohjelma, joka painottuu tanssiin ja teatteriin. Ensi vuonna ohjelma toteutetaan yhdessä Suomen Japanin instituutin kanssa, jolloin suomalaisille yhteisötaiteen osaajille avautuu hieno mahdollisuus päästä Japaniin.

Johtaja Fujita (Kochin taidemuseo), KulttuuriKauppilan kotitaiteilijat Sanna ja Antti sekä residenssitaiteilija Takumi Kato.
Johtaja Fujita (Kochin taidemuseo), KulttuuriKauppilan kotitaiteilijat Sanna ja Antti sekä residenssitaiteilija Takumi Kato.

Suomen Japanin instituutti Tokiossa on mahtava tuki suomalaisille luovan alan tekijöille ja taiteilijoille. Instituutin kulttuuri- ja viestintäjohtajana on neljän vuoden ajan toiminut Ulla Kinnunen.

Japanin Suomi-instituutin kautta saa tietoa esimerkiksi taiteilija- tai asiantuntijavaihto-ohjelmista. Myös vinkkejä eri rahoitusmahdollisuuksiin, kontakteja, tulevia tapahtumia, suosituksia hyviin hakemuksiin voi tiedustella.