Kurosawan unet

Akira Kurosawan elokuvassa Unet (1990) on japanilaiseen maalaisidylliin sijoittuvia kohtauksia, joissa kuvataan kylän asukkaiden tarinoita, osin mystisiäkin legendoja. Hyvin samanlaisessa kurosawalaisessa ympäristössä on Spirit of North -työryhmämme työskennellyt jo kaksi viikkoa.

Paikkakuntaan sekä sen historiaan, traditioihin ja legendoihin perehtyminen alkoi heti saavuttuamme lokakuun puolivälissä. Yhteisillä retkillä naapurikyliin sekä ’Punaisen salaman’ eli sähköpolkupyörän selässä matkaa tehneen tiedustelijan  toimesta alueen identiteetti alkoi mukavasti hahmottua. Korkeita metsäisiä vuoria, maalauksellisia kyliä ja satoja vuosia vanhoja temppeleitä ja pyhäkköjä eri jumaluuksia esittävine patsaineen, niitä lähialueelta löytyy runsaasti.

Vetreät soban leikkajat tauolla.
Vetreät soban leikkajat tauolla.

Ystävälliset kyläläiset kutsuivat mukaan elonkorjuutalkoisiin ja paikkakunnan oma historioitsija Kanke Hiroaki vei meidät päivän mittaiselle kierrokselle tutustumaan muinoin eläneiden ihmisten pyhiin paikkoihin ja lukemattomiin tarinoihin.

Kanke-san ja Onnellisen pariskunnan jumalpatsas (The Deity of the Pair).
Kanke-san ja Onnellisen pariskunnan jumalpatsas (The Deity of the Pair).

Taiteilijoiden työtilaksi oli järjestetty kylän yhteisötalo. Materiaaleja puolestaan antoivat käyttöön paikkakunnan puutavarayhtiö, sahaomistaja sekä puun työstämisestä kovasti kiinnostunut majatalon isäntä.

Spirit of North -projektin vetäjä, kuvataiteilija Yoshiko Maruyama oivalsi vuonna 2010, että pohjoisilla syrjäseuduilla on oma, tärkeä kulttuurinen perintönsä, joka on pitänyt pintansa ja säilynyt vahvasta etelän keskushallinnon painostuksesta huolimatta niin Japanissa, Suomessa, Norjassa kuin Skotlannissakin. Valokuvaaja Naoko Chiba on puolestaan perehtynyt ainujen  sekä Honsun pohjoisosan, Tohokun, alkuperäiskansan eli emishien kulttuuriin sekä heidän pyhiin paikkoihinsa.

Helena Junttila on saanut vastailla Mishimassa lukuisiin kysymyksiin, jotka liittyvät hänen karhuaiheisiin teoksiinsa. Paikkakuntalaisille karhu, kuma, on tärkeä riistaeläin. Antti Ylönen ryhtyi työstämään Mishiman alueen tunnuspuuta, kiriä. Kirin suomenkielinen nimitys on keisaripuu (Paulownia tomentosa). Pehmyttä ja kevyttä kuuluu kiri olevan.

Pohjoisen agentti on tänä aikana hahmotellut tulevia projekteja, kontaktoinut yhteistyökumppaneita ja rientänyt ’Punaisella salamalla’ tutkimassa lähialueen vuoristokyliä dokumentoidakseen merkkejä muinaisuudesta sekä tehnyt arviota tämän hetken karhumäärästä paikkakunnalla ;D

Japanilaiset tuntuvat olevan kovin innostuneita ’talk event’ -keskustelutilaisuuksista. Suomalaisten luontosuhteesta, vanhasta metsäuskosta sekä saamelaisten kulttuurista pidämme täällä harvase ilta alustuksia, ja vastailemme mitä moninaisempiin kysymyksiin. Ennen matkaa luetut Risto Pulkkisen, Outi Auttin ja Veli-Pekka Lehtolan tutkimukset käyvät hyvästä pohjamateriaalista!

Metsästykseen liittyvä seminaari Mishimassa, Fukushiman länsiosassa
Metsästykseen liittyvä seminaari Mishimassa, Fukushiman länsiosassa

Vaikuttaa siltä, että Fukushiman katastrofi on muuttanut  keskusteluilmapiiriä Japanissa. Jos aiemmilla Japanin vierailuilla riitti puhetta uusimmista teknologian edistysaskelista ja ’härpäkkeistä’, niin nyt aiheet tuntuvat keskittyvän energiakysymyksiin, ekoruokaan,  asukkaiden omaan elinympäristöön liittyvään päätöksentekoon sekä alkuperäiskansojen kulttuuriin. Kurosawan elokuvan radioaktiivisen säteilyn kauhuja kuvaavat unet muistaen sopii toivoa, että todellakin syntyisi uudenlaista ajattelua teknologiaan vahvasti nojaavassa Japanissa!

Vastaa